Hyvä [nimi],

Haluan Suomen eduskunnan tekevän jatkossa luontomyönteisempää politiikkaa ja osana tätä säätävän meille luontolain.

Tämä hallituskausi ja erityisesti viime syksy oli hyvin synkkää aikaa luonnolle ja meille luonnosta riippuvaisille ihmisille: Medioissa uutisoitiin esimerkiksi, että hallitus haluaa avata EU:n ennallistamisasetuksen, hallitus on jättänyt noudattamatta ilmastolakia, virkamiehet karsivat ilmastotoimia poliittisin perustein ja hallitus muutti metsästysasetusta mahdollistaakseen suurpetojen tappamista kiintiöittäin. Tehtyjä päätöksiä on osin arvosteltu myös ristiriitaisuudesta perustuslain ja EU:n luontodirektiivien suhteen. On selvää, että kansalaisten, järjestöjen ja yritysten suuntaan ei näytä siltä, että nykyinen hallitus, ja osin myös eduskunta laajemmin, ajaisi tyydyttävällä tavalla ilmaston ja luonnon asiaa. Jo tehdyistä hyvistä linjauksista peruuttelu luo myös epävarmuutta kaikissa sidosryhmissä, mikä ei edesauta näin merkittävien kriisien ratkaisua. 

2025 ilmasto- ja luontobarometrin perusteella suomalaiset kuitenkin haluavat vaikuttavampaa luonto- ja ilmastopolitiikkaa. Esimerkiksi 62 prosenttia suomalaisista haluaa, että Suomi tekee riittäviä ilmastotoimia, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja 75 prosenttia haluaa, että metsien hakkuisiin ja hoitotapoihin kiinnitetään enemmän huomiota hiilinielujen säilymisen varmistamiseksi. Myös ilmasto- ja luontopaneeli ovat jakaneet nyt tammikuussa tiedotteen, jonka mukaan hakkuita on maltillistettava sekä ilmasto- että luontotavoitteiden vuoksi. Tätä samaa viestiä toi myös esiin Metsien käytön tulevaisuus -selvitys, missä 37 tutkijaa on jäsennellyt ilmastokriisin, luontokadon ja vesistöjen kunnon heikkenemisen ratkaisuja.

Onkin aika kääntää edellisten kappaleiden ristiriita kilpailueduksi ja tulevaisuuden voimavaraksi muuttamalla politiikkaa kohti kansalaisten toiveita kunnioittamalla EU:n ympäristödirektiivejä, omaa ilmastolakiamme sekä säätämällä näiden lisäksi vahvan luontolain, joka turvaa upean luontomme monimuotoisuuden säilymisen itseämme ja lapsiamme varten. Sillä Suomen luontoa voidaan suojella vain Suomessa.

Ympäristöministeriö on vuonna 2023 julkaissut Esiselvityksen luonnon monimuotoisuutta turvaavan lainsäädännön kehittämisvaihtoehdoista. Tässä selvityksessä todettiin, että jos haluamme turvata luontomme monimuotoisuuden, ja tätä kautta varmistaa mm terveytemme,  ruokaturvan sekä yritystemme toimintakyvyn tulevaisuudessa, meidän tulisi säätää uusi vahva luontolaki sekä varmistaa, että muu lainsäädäntö tukee tätä suuntaa luonnon tilan parantamiseksi ja ennallistamiseksi. Vahva luontolaki tarvitaan, sillä se asettaisi luontokadon ratkaisemiselle oikeudellisesti ja ajallisesti sitovat tavoitteet, mitkä koskisivat myös luonnon tilan parantamista ja ennallistamista. Verrattuna kevyempiin lakivaihtoehtoihin, vahva luontolaki selkeyttäisi viranomaisten työtä ja asettaisi kaikille toimijoille selkeät ja ennakoitavat toimintamallit luonnon tilan parantamiseksi. Edellisten syiden nojalla, vahva luontolaki olisi aidosti realistinen tapa ratkaista luonnon ja sen ekosysteemipalveluiden romahtaminen Suomessa. On myös tärkeä huomata, että 2025 ilmasto- ja luontobarometrin mukaan 78 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että “jos luonnon tilaa heikennetään, luontohaitat tulisi kompensoida eli hyvittää parantamalla luonnon tilaa toisaalla.” Vahva luontolaki tarttuisi juuri tähän tarpeeseen. Sitä suosittelee myös Suomen ilmastopaneelin ja Suomen luontopaneelin erinomainen tietokooste Suosituksia ilmasto- ja luontopolitiikan kustannustehokkuuden ja johdonmukaisuuden vahvistamiseksi.

Luontokadon hillintää ja luonnon ennallistamista ajaa myös LuontolakiNYT-lakialoite, mihin tällä hetkellä kerätään nimiä kansalaisaloitesivustolla. Lakialoitteen ovat luoneet yhdessä Kokoomusopiskelijat, Demarinuoret, Vihreät nuoret ja Vasemmistonuoret. Sen tavoitteena on tukea jo säädetyn EU:n biodiversiteettistrategian sekä kansainvälisen Kunming-Montrealin monimuotoisuuskehyksen tavoitteita siitä, että ihmisen toiminnasta aiheutuva luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Tämä kunnianhimoinen, mutta kriittinen tavoite tarkoittaa sitä, että lain säätäminen antaisi meille jälleen sitä kansallista ylpeyttä ja kansainvälistä huomiota, mitä ilmastolain osalta saimme. Ja tätä ylpeyttä jälleen kaipaamme, kun medioiden otsikot ovat maalanneet synkkää kuvaa tulevaisuudestamme ja toimiemme riittämättömyydestä. Luontolaki ja ilmastolaki voisivatkin yhdessä toimeenpantuina tukea toisiaan, sillä esimerkiksi soiden ennallistaminen ja hakkuiden maltillistaminen tukevat molempien tavoitteiden toteutumista. Voisimme siis jälleen kokea myös ilmastoylpeyttä, jos tämä tärkeä askel otettaisiin. 

Toivonkin sinulta seuraavia toimenpiteitä tämän kannanoton luettuasi [valitse relevantit kohdat vastaanottajasta riippuen]

• Pidä luonnon puolta tulevissa eduskunnan äänestyksissä

• Tuo luonnon ja luotolain tärkeyttä esille puoluekokouksessa [kokoukset tulossa tänä vuonna RKP:llä, SDP:llä, Kokoomuksella ja Keskustalla ainakin]

• Kannusta puoluettasi kirjaamaan luonto- ja ilmastopositiivisia linjauksia osaksi eduskuntavaalien vaaliohjelmaa.

• Tue luontolakialoitetta julkisesti ja pyri antamaan tälle aiheelle lisää näkyvyyttä julkisessa keskustelussa.

Kiitos ajastanne ja huomiostanne.

Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]

[Mahdollinen yhteystieto]

Ohjeet: Viestipohjaa saa muokata. Jos esimerkiksi säännöllisesti luet jotakin lehteä, voi olla hyvä idea nostaa viestissäsi positiivisia esimerkkejä (missä ko. toimitus on mielestäsi onnistunut) sekä kehityskohteita (mikä juttu olisi esim. kaivannut ilmastonäkökulmaa). 

Sähköpostin voi myös laittaa massapostituksena, jolloin päätoimittajaa ei viestin alussa yksilöidä nimellä, ja vastaanottajat laitetaan piilovastaanottajiksi (bcc). Viesti on kuitenkin henkilökohtaisempi ja mahdollisesti tehokkaampi, jos sen osoittaa nimellä suoraan yksittäisten medioiden päätoimittajille.

Viesti on suunnattu kaupallisille uutismedioille. Siitä voi halutessaan muokata versioita, jotka sopivat muunlaisille medioille.

Sähköpostin otsikkoehdotuksia:

• Palaute: Median vastuu ilmastokriisissä

• Ilmastokriisi vahvemmin osaksi journalismia

• Palaute: Ovatko yksittäiset ilmastojutut enää riittäviä?

• Voisiko laadukas journalismi olla osa ekokriisin ratkaisua?

Viestipohja 1

Hyvä päätoimittaja [etunimi sukunimi],

Suomessa tehdään laadukasta ilmasto- ja ympäristöjournalismia. Ilmastonmuutoksen edettyä ilmastoromahdukseksi kuvattuun pisteeseen yksittäiset ilmasto- ja ympäristöjutut eivät kuitenkaan mielestäni enää riitä. Ilmastonäkökulmaa tulisikin laajentaa myös sellaisiin aiheisiin, joilla on selvä yhteys ekokriisiin.

Hyvä esimerkki tästä on lentomatkustaminen, josta kertovissa artikkeleissa ilmastohaittoja ei tyypillisesti tuoda esille edes jatkojuttujen muodossa. Esimerkiksi Lapin lentoturismia käsitellään mediassa tyypillisesti vain taloushyötyjen kautta, vaikka tutkijan mukaan se vie elämän edellytykset 250,000 ihmiseltä. 

Taloustoimituksissa varsin vähälle huomiolle ovat puolestaan jääneet vaikkapa ilmastokriisin massiiviset kustannukset sekä yritysten ilmastotavoitteet ja niiden toteutuminen. Myöskään poliitikkoja ei haasteta esimerkiksi siitä, millainen hintalappu lankeaa maksettavaksi jo lähivuosikymmeninä, kun nykyhallitus ei ota ekokriisiä vakavasti.

Monessa mediassa julkaistaan juttuja, joissa ihaillaan varakkaiden suuripäästöistä elämää ja esitellään lyhytsyklisiä muotitrendejä. Harvoin sen sijaan innostetaan korjaamaan vanhaa tai käsitellään vaikkapa muotiteollisuuden haittoja. Kun media osaltaan osallistuu normien luomiseen, millainen vaikutus on sillä, että päästöintensiivistä elämäntapaa ei oikeastaan koskaan kyseenalaisteta? Luksuselämän esittelemisen sijaan varsin tarpeellisia olisivat esimerkiksi jutut, joissa varakas tai päättäjä puhuu ilmastotekojen tärkeydestä sekä toimii suoraselkäisenä esikuvana meille kaikille.

Moni erittäin tärkeä ilmasto- ja ympäristöuutinen jää myös kokonaan julkaisematta tai saa vähänlaisesti palstatilaa. Kun olemme tutkijoiden mukaan katastrofin partaalla, eikö ekokriisin pitäisi olla etusivun uutinen useammin?

Suomessa kaupallinen media ei myöskään ole irtisanoutunut fossiilimainoksista, mikä on ristiriitaista: ensin varoitetaan ilmastokriisistä ja seuraavalla aukeamalla kannustetaan ylikulutukseen tai annetaan mainostilaa halpalennoille ja Temun mainoksille. Tiedän, että mainosmyynti on eriytetty toimituksellisesta työstä, mutta haluan silti kysyä teiltä, ovatko tällaiset mainokset tarkoituksenmukaisia keskellä ekokatastrofia? 

Lopuksi haluaisin kysyä, kuinka valitsemanne näkökulmat ja juttutyypit kannustavat lukijoita elämään planeetan rajojen mukaisesti? Vai ylläpitävätkö ne ehkä osaltaan ylikulutukseen pohjautuvia normejamme? Jos median tehtävänä on välittää puolueetonta tietoa, miksi asioiden kääntöpuolia ei tuoda esille edes jatkojutuissa? Ymmärrän, että ilmastonäkökulmaa ei voida ottaa esille kaikissa jutuissa, mutta voisivatko toimittajanne kuitenkin huomioida ne nykyistä paremmin?

Olisiko median aika alkaa kantaa vastuuta ekokriisistä muutenkin kuin erillisten ilmastojuttujen muodossa?

Ystävällisin terveisin

[etunimi sukunimi]

[titteli]

[kaupunki]

Viestipohja 2

Hei!

Olen huolissani siitä, että vakavat ympäristökriisit, kuten ilmastonmuutos ja luontokato, eivät saa tarpeeksi huomiota mediassa. Näiden kriisien uhat on todistettu sadoissa tutkimuksissa ympäri maailmaa, ja ne uhkaavat koko ihmiskunnan tulevaisuutta, mutta niiden vakavuudesta huolimatta niitä ei käsitellä niiden kiireellisyyden vaatimalla tavalla.

Ympäristökriiseihin liittyviä uutisia tulisi olla tarpeeksi, jotta lukijat ymmärtävät, että kyse on tärkeästä ja ajankohtaisesta asiasta. Kriisit ovat niin vakavia, etteivät ne saisi jäädä esimerkiksi sota- tai talousuutisten jalkoihin. Ympäristökriisien kiireellisyys tulisi tuoda uutisissa selkeästi esiin. Ympäristökriisit voivat tuntua etenevän hitaasti, mutta todellisuudessa ne vaikuttavat elämäämme vuosi vuodelta enemmän, ja niiden hillitsemisellä on valtava kiire.

Ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristökriiseihin liittyvissä uutisissa tulisi aina kertoa selkeästi, että ne liittyvät ilmastonmuutokseen ja ihmisen toimintaan. Tämä koskee esimerkiksi luonnonkatastrofeista, kuten äärihelteistä, tulvista tai maastopaloista, kertovia uutisia. Toisaalta olisi myös tärkeää, että ilmasto- ja ympäristökysymykset huomioitaisi laajemmin myös muiden aiheiden uutisissa, kuten talouteen, matkustamiseen tai elämäntapoihin liittyvissä uutisissa.

Uutisissa tulisi tuoda selkeämmin esiin, kuinka lukijat voivat itse vaikuttaa ja hillitä ympäristökriisejä. Esimerkiksi koronakriisin aikaan uutisissa painotettiin, kuinka tärkeää on huolehtia käsihygieniasta tai välttää suuria ihmisjoukkoja. Samalla tavalla ilmastokriisiin liittyvien uutisten yhteydessä voitaisi lukijoille välittää tietoa siitä, mitä tilanteelle voi tehdä.

Medialla on valtava rooli ihmisten tietoisuuden lisäämisessä ajankohtaisista asioista. Median olisi siis huomioitava, että

• ympäristökriiseihin liittyviä uutisia on mediassa tarpeeksi ja ne saavat riittävästi tilaa

• Ympäristökriisien kiireellisyys ja uhka esitetään uutisissa tarpeeksi selkeästi

• ilmastonmuutokseen liittyvissä uutisissa tuodaan selkeästi esiin, että ne liittyvät ilmastonmuutokseen (esim. äärihelteistä, tulvista ja maastopaloista kertovat uutiset)

• Uutisissa tuodaan esiin, kuinka lukijat voivat itse vaikuttaa tilanteeseen positiivisesti

Kiitos, kun huomioitte nämä uutisissanne ja olette mukana ympäristökriisien vastaisessa taistelussa!
Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]
[Mahdollinen yhteystieto]

Hyvä [nimi],

Kirjoitan teille Suomen luonnon monimuotoisuuden kriittisestä tilasta ja välittömästä tarpeesta konkreettisille toimenpiteille.

Suomalainen luonto kärsii ennennäkemättömästä monimuotoisuuden köyhtymisestä. Lajikato kiihtyy, ja yhä useammat kotimaiset kasvit, eläimet ja sienet ovat uhanalaisia. Tämä kehitys uhkaa ekosysteemien toimivuutta, luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja tulevien sukupolvien mahdollisuuksia nauttia rikkaasta luonnostamme.

Suurin yksittäinen uhka luonnon monimuotoisuudelle on luontotyyppien häviäminen ja pirstoutuminen. Erityisesti vanhat metsät, joissa elää valtaosa metsien uhanalaisista lajeista, ovat vähentyneet dramaattisesti viime vuosikymmeninä.

Valtio omistaa noin kolmanneksen Suomen metsistä: valtion metsien suojelu on helpoin ja vaikuttavin keino konkreettisesti parantaa suomalaisen luonnon monimuotoisuutta.

Ehdotan teille seuraavia toimia:

1. Valtion vanhojen metsien välitön suojelu

• Lopetetaan kaikkien yli 80-vuotiaiden valtion metsien hakkuut

• Suojellaan erityisesti luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsäalueet

• Perustetaan uusia suojelualueita ekologisesti arvokkaille valtion maille

2. Suojeluverkoston laajentaminen

• Nostetaan suojeltujen metsien osuutta nykyisestä

• Luodaan ekologisia käytäviä, jotka yhdistävät suojelualueita toisiinsa

• Priorisoidaan erityisesti Etelä-Suomen harvinaiset luontotyypit

3. Kestävän metsänhoidon vahvistaminen valtion mailla

• Siirrytään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin avohakkuiden sijaan

• Säilytetään riittävästi lahopuuta ja järeää puustoa

• Suojellaan pienvesiä ja niiden lähiympäristöjä

Valtion metsien suojelu tuottaa tutkitusti kustannushyötyjäsatojen miljoonien arvosta vuoteen 2050 mennessä. Suojelu pysäyttää monimuotoisuuden köyhtymisen ja mahdollistaa luontoarvojen toipumisen. Se osoittaa myös yksityisille maanomistajille mallia kestävästä metsänhoidosta.

Pyydän teitä ottamaan vastuuta tulevaisuudesta ja toimimaan päättäväisesti Suomen luonnon monimuotoisuuden puolesta.

Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]

[Mahdollinen yhteystieto]

Hyvä [nimi],

Vuoden 2027 eduskuntavaaleja koskevien puolue- ja vaaliohjelmien valmistelussa on välttämätöntä tunnistaa ja laittaa etusijalle aikamme keskeisimmät uhat. Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät hälyttävän nopeasti ja niiden vaikutukset heijastuvat suoraan jokaiseen yhteiskunnan osa-alueeseen. 

Seuraavalla vaalikaudella tehtävät päätökset ratkaisevat, kuinka suuriin ja hallitsemattomiin ilmastonmuutoksen ja luontokadon seurauksiin joudumme sopeutumaan. Siksi näiden kriisien ratkaisemisen on oltava politiikan ytimessä.

Vaadin, että [puolue] sitoutuu puolue- ja eduskuntavaaliohjelmissaan seuraaviin toimenpiteisiin:

• [toimenpide 1]

• [toimenpide 2]

• [toimenpide 3]

Olemassaolomme ja kaikki toimintamme ovat alisteisia sille, että voimme elää tällä planeetalla. Nyt on pakko toimia!

Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]
[Mahdollinen yhteystieto]

Hyvä [nimi],

Hiilinielujen romahtaminen uhkaa ilmastolakiin kirjattuja ilmastotavoitteitamme. 

Suomen metsät ovat perinteisesti toimineet hiilinieluina, mutta tilanne on muuttunut huolestuttavasti. Hiilinielujen romahtaminen johtuu suoraan hakkuumäärien kasvusta, joka on ylittänyt metsien uudistumiskyvyn. Kun vanhoja, hiiltä runsaasti sitovia metsiä hakataan nopeammin kuin uusia kasvaa tilalle, metsistä tulee hiilen lähteitä hiilinielujen sijaan.

Nykyinenmetsäteollisuuden malli ei ole kestävä myöskään luonnon monimuotoisuuden kannalta. Intensiivinen metsätalous köyhdyttää ekosysteemejä, uhkaa uhanalaisia lajeja ja heikentää metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Pyydän teiltä seuraavia konkreettisia toimenpiteitä:

1. Hakkuumäärien ohjaaminen kestävälle tasolle

• Säätämällä hakkuumäärät vastaamaan metsien todellista kasvukykyä

• Ottamalla käyttöön tieteelliseen tutkimukseen perustuva enimmäishakkuumäärä

• Priorisoimalla jatkuvan kasvatuksen menetelmiä avohakkuiden sijaan

2. Metsätalouden monipuolistaminen

• Tukemalla luonnonmukaista metsätaloutta ja jatkuvaa kasvatusta

• Kehittämällä metsien monikäyttöä (hiilensidonta, virkistys, luonnon monimuotoisuus)

• Investoimalla metsäteknologian tutkimukseen ja kehitykseen

3. Taloudellinen ohjaus

• Sisällyttämällä hiilensidonta metsien arvonmääritykseen

• Luomalla kannustimia kestävälle metsänhoidolle

• Poistamalla tuet metsäteollisuuden haitallisimmilta käytännöiltä

Suomen on mahdollista olla edelläkävijä kestävässä metsätaloudessa, mutta se vaatii rohkeita poliittisia päätöksiä nyt. Hiilinielujen turvaaminen on välttämätöntä sekä ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi että luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tuleville sukupolville.

Pyydän teitä ottamaan nämä huolenaiheet vakavasti ja toimimaan kiireellisesti Suomen metsien ja ilmaston puolesta.

Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]

[Mahdollinen yhteystieto]

Arvon ____,

Vetoan teihin, että aktiivisesti edistätte ympäristölle haitallisten tukien lakkauttamista. Valtiontaloutemme korjausliike tulee kohdistaa niihin kulueriin, jotka heikentävät tulevaisuuttamme:

• maakuntalentojen tukeminen (18.9 milj. €, 2024),

• puupolttoaineen verottomuus ja alhainen dieselvero

Nämä tuet ainoastaan kannustavat meitä kansalaisia ylikuormittamaan ympäristöämme. Näitä tukia perustellaan muun muassa huoltovarmuuden ylläpitämisellä, kansallisella energiaomavaraisuudella sekä tavaraliikenteen kustannustason hillitsemisellä.

Tukia tulisi vaihtoehtoisesti ohjata

• raide- ja tieliikenneyhteyksien parantamiseen, sekä 

• yrityksille jotka tuottavat tai kehittävät vihreän siirtymän mahdollistavia teknologioita

Hallituksen on tehtävä leikkauksia. Ne kannattaa kohdistaa tukiin, jotka heikentävät nykyistä ja tulevaisuuden elinympäristöämme. Edistäkää hankkeita, joilla on kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia niiden sijaan, joilla on lyhyellä aikavälillä taloudellisia kannustimia.

Täten synnytettäisiin enemmän kysyntää kestävälle kotimaan matkailulle, lisättäisiin uusiutuvan energian tarjontaa, ja luotaisiin uusia työpaikkoja. Nämä eivät ole ristiriidassa nykyisiä tukia puoltavien argumenttien kanssa.

Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]

[Mahdollinen yhteystieto]

HUOM! LINKKEJÄ yritystuista: 

https://helda.helsinki.fi/items/7528589b-840e-4921-ba64-642ad8fcf04ehttps://www.sll.fi/ajankohtaista/hallituksen-esitys-eduskunnalle-valtion-talousarvioksi-vuodelle-2025/

Hyvä [nimi],

Haluan osoittaa syvän huoleni koskien Viiankiaavan aapasuoalueen suunniteltua kaivoshanketta.

Maaliskuussa Euroopan komissio listasi Sodankylän Sakatin kaivoshankkeen EU:lle strategisesti tärkeäksi hankkeeksi kriittisten raaka-aineiden omavaraisuuden vuoksi (HS).

Malmiesiintymä sijaitsee kuitenkin tiukasti suojellun Viiankiaavan alla, joka on yksi Euroopan viimeisimpiä luonnontilaisia aapasoita. Alue on Natura 2000 -suojelualue sekä osa kansallista soidensuojeluohjelmaa, ja sen luontoarvot ovat merkittäviä. Alueella on tavattu kymmenen uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi luokiteltua kasvilajia, sekä 90 lintulajia, joista 21 on luokiteltu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi (Ympäistö.fi & SLL). EU:n biodiversiteettistrategia 2030 korostaa juuri tällaisten ainutlaatuisten ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, ja Viiankiaavan suojeleminen on siten linjassa EU:n sitoumusten kanssa.

Hankkeen eteneminen edellyttäisi poikkeusta Natura-verkoston suojelusta. Haluan painottaa, että tällaisen poikkeuksen myöntäminen heikentäisi sekä Suomen että EU:n uskottavuutta luonnon monimuotoisuuden puolustajana. Natura-verkoston tarkoituksena on suojella juuri tällaisia ainutlaatuisia alueita, eikä siitä tulisi poiketa. Päätöksellä olisi myös ennakkotapauksen luonne: jos Natura-poikkeus myönnetään Viiankiaavalle, se voi avata oven muille vastaaville hankkeille ja rapauttaa koko järjestelmän luotettavuuden.

Olen syvästi huolissani siitä, että kaivoshanke ja mahdollinen Natura-poikkeus voisivat heikentää alueen arvoja merkittävästi ja uhata luonnon monimuotoisuutta entisestään. Vihreän siirtymän tulisi tapahtua luonnon kunnioittaen, jotta se todella olisi kestävää.

Ymmärrän, että hanke on EU:n kriittisten mineraalien listalla ja että strategisen hankkeen yleinen etu otetaan huomioon, mutta haluaisin korostaa, että luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain mukainen kokonaisarviointi on ratkaisevaa. Tuoreen selvityksen mukaan Viiankiaapa ei selviäisi kaivostoiminnasta ilman vaurioita (Yle). 

Siksi toivoisin, että päätöksenteossa vältettäisiin Natura-poikkeusta ja huomioitaisiin alueen ainutlaatuiset luontoarvot. Läpinäkyvä ja avoin prosessi sidosryhmien kanssa on välttämätön, ja samalla olisi tärkeää tarkastella vaihtoehtoisia keinoja, joilla alueen arvoja voitaisiin hyödyntää kestävästi – esimerkiksi vastuullisen matkailun kautta.

Lisäksi kriittisten mineraalien saatavuutta voidaan turvata myös kierrätystä kehittämällä. Suomen kiertotalousaste on EU:n keskiarvoa matalampi (Tilastokeskus), ja tavoitteena on kaksinkertaistaa se vuoden 2015 tasosta vuoteen 2035 mennessä (Sitra). Nikkelin ja kuparin kierrätyksessä on merkittävä käyttämätön potentiaali, joka voisi vähentää painetta uusille kaivoshankkeille.

Kiitos ajastanne ja huomiostanne.

Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen yhteystieto]

Parahin ____,

Vetoan teihin, että kannatatte ja aktiivisesti edistätte Stansvikin asemakaavan muuttamista ja Stansvikinkallion arvokkaiden luontoalueiden suojelua Helsingin luonnonsuojeluohjelman piirissä. 

Kansallismaisemaa uhkaa uudisrakentaminen, vaikka:

1. Monimuotoinen kaupunkiluonto lisää kaupungin houkuttelevuutta ja kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia.

2. Helsinki on kansainvälisesti uniikki juuri sen vuoksi, että täällä meillä on poikkeuksellisen välitön pääsy miellyttäville ja aidoille luonto- ja virkistysalueille.

3. Alueella esiintyy EU:n luonto- ja lintudirektiivien suojaamia luontotyyppejä (esim. jalopuumetsä) ja eliölajeja (esim. viitasammakko ja liito-orava). 

4. Menetys on lopullinen: rakennettu alue tuskin enää koskaan palaisi uudestaan viheralueeksi, saati vastaavaksi arvokkaaksi luontokohteeksi.

5. Toisinkin voisi toimia: kaupunkisuunnittelussa on aina vaihtoehtoisia skenaarioita (https://elonkirjonkaupunki.com/stansvikin-vaihtoehtokaava)

6. Se myös rikkoisi kaupungin oman strategialinjauksenKasvun paikka 2021-2025 arvoja sekä kansainvälisiä sopimuksia kuten EU:n monimuotoisuusstrategian tavoitteita sekä YK:n luontosopimusta.

Miksi tuhota kaupunkimme parhaat puolet? Rakennetaan Helsinkiä sen ainutlaatuisten vahvuuksien varaan, eikä tehdä siitä yhtä samanlaista kaupunkia muiden joukossa.

Meillä on Stansvikissa jopa 300 vuotta vanhoja puita, ja se on koti lukuisille hyönteisille, sammalille, kääville, lepakoille, linnuille ja piennisäkkäille.

Kaupunkisuunnittelussa on aina vaihtoehtoisia skenaarioita: on hyvin epätodennäköistä kohdata tilanne, jossa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ei ole. Niiden välillä tehtävät päätökset ovat arvoperusteisia.

Arvostatteko luonto- ja virkistysalueita osana kaupunkia, sen houkuttelevuutta ja viihtyvyyttä? Arvostatteko äänestäjien ja tulevien sukupolvien oikeutta lähiluontoon, luontokokemuksiin ja monipuoliseen kaupunkikuvaan? Arvostatteko sellaista, jota ei koskaan enää saada takaisin, jos alue kerran rakennetaan?

Monimuotoinen kaupunkiluonto lisää sekä kaupungin houkuttelevuutta että kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Tämän vuoksi kaikkien jäljellä olevien, vielä koskemattomien tai muutoin arvokkaiden luontoalueiden suojelun tulisi olla kaupungin ehdottomia prioriteetteja.

Kiitos, että luit tämän.

Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]

[Mahdollinen yhteystieto]

Arvon ____,

Vetoan teihin, että aktiivisesti edistätte EK:n hallitukselle esittämän ehdotuksen toteuttamista liittyen halpaverkkokauppojen tehovalvontaan. Kansallisten toimenpiteiden tekeminen kuten 150 euron tullimaksuvapaan rajan poistaminen vähentäisi meidän suomalaisten turhien heräteostosten tekemistä.

Tullin mukaan tammi-lokakuussa 2024 vähäarvoisten tavaraerien lukumäärä kasvoi 940% prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tämän lyhyen ajan sisällä tapahtuneen yli kymmenkertaisen kasvun ajurina ei ole todellisen tarpeen kasvu, vaan ostamisen helppouden ja halpuuden mahdollistama kuluttamisen kiihtyminen. 

Me yksilöinä olemme viime kädessä vastuussa kulutuspäätöksistämme, mutta käyttäytymiseemme vaikuttaa teidän kaltaisten vaikuttajien ja päättäjien asettamat raamit, joiden sisällä toimimme. Liiallinen helppous ei pakota sinua, minua tai muitakaan miettimään arvojamme kulutuspäätöksiä tehdessämme.

Krääsätalous kuriin -kansalaisaloite eteni eduskunnan käsittelyyn, mikä lähettää selvän viestin: suomalaiset eivät hyväksy krääsäkaupan sääntelyvajeen ja epäreilun kilpailun jatkumista.

Halpaverkkokaupoista tilattava “krääsä” on jatkuvasti esillä liittyen:

• tuoteturvallisuusongelmiin, 

• reilun kilpailun puutteeseen, sekä 

• ympäristön kuormitukseen. 

Vähentämällä krääsätaloutta (tilausten ja tavaraerien lukumäärää) toimien positiivinen vaikutus ulottuu terveyteemme, turvallisuuteemme, työllisyyteemme ja eritoten nykyisen kapitalistisen järjestelmän mahdollistaman kotimme, maapallon, pahoinvoinnin lieventämiseen. Vaikuttaminen onnistuu myös kansallisella tasolla, kun sitä halutaan, sillä esimerkiksi kesäkuussa Ranskan senaatti hyväksyi lakiesityksen, joka pyrkii puuttumaan pikamuodin ympäristö- ja talousvaikutuksiin, ja sen massatuotantoon ja alhaisiin hintoihin perustuvaan liiketoimintamalliin.  

Toivon, että tämä viesti saa sinut tarttumaan toimeen ja ottamaan aloitteen lainsäädännön muuttamiseksi. Toivon myös, että lähetät tämän viestin edelleen kollegoillesi ja muille päättäjille työyhteisösi sisällä ja sen ulkopuolella.

Kiitos, että luit tämän.

Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]

[Mahdollinen yhteystieto]

Hei [nimi]!

Vetoan teihin, että otatte terveyteen ja ympäristöön liittyvät teemat huomioon vuoteen 2040 tähtäävän kansallisen ruokastrategian laatimisessa. Kansallisella ruokastrategialla on tärkeä rooli Suomen ruoka- ja maatalouspolitiikan ohjaamisessa ja sen avulla tulisi varmistaa kestävän ruokajärjestelmän kehittäminen.

Viime vuoden lopulla julkaistujen ravitsemussuositusten mukaan lihaa tulisi syödä viikoittain enintään 350 grammaa, mikä tarkoittaa vain kahta lihaa sisältävää ateriaa viikossa. Prosessoitua lihaa ei tulisi syödä ollenkaan. Kansalaisten terveyden edistämiseksi kasvisvaihtoehtojen suosiminen tulisi siis huomioida myös ruokastrategian laatimisessa. Ravitsemussuositusten mukaan lihaa tulisi korvata esimerkiksi palkokasveilla, joten näiden tuotantoa tulisi edistää ja helpottaa.

Kansanterveyden edistäminen kasvispainotteisempaa ruokavaliota tukemalla on hyödyllistä myös talouden kannalta: kova rasva ja lihan sisältämä natrium kasvattavat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien, verenpainetaudin ja syöpien riskiä, ja näiden ennaltaehkäiseminen pienentää terveydenhuollon kustannuksia.

Kasvispainotteisemman ruokavalion tukeminen on tärkeää myös ympäristön ja ilmaston kannalta. Lihan tuotannolla on suuret kasvihuonekaasupäästöt ja sen tuottaminen vaatii myös valtavasti peltopinta-alaa. Siirtyminen käyttämään enemmän kotimaisia kasviproteiinien lähteitä kuten härkäpapua, hernettä tai kauraa olisi tärkeää myös Suomen huoltovarmuuden kannalta, sillä lihantuotannossa kun käytetään edelleen runsaasti ulkomailta tuotua rehua.

Kasvispainotteisemman ruokajärjestelmän edistäminen osana kansallista ruokastrategiaa olisi siis kannattavaa erityisesti

• terveyden edistämisen ja kansantautien ehkäisyn,

• talouden ja kustannusten pienentämisen,

• huoltovarmuuden ja

• ympäristön ja ilmaston kannalta.

Toivon, että huomioit Kansallisen ruokastrategian laatimisessa kasvispainotteisemman ruokavalion edistämisen. Toivon myös, että lähetät tämän viestin edelleen kollegoillesi ja muille päättäjille työyhteisösi sisällä ja sen ulkopuolella.

Kiitos, että luit tämän.

Ystävällisin terveisin

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]

[Mahdollinen yhteystieto]

Hei!

Olen huolissani ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, jotka ovat aikamme merkittävimpiä kriisejä ja joiden vuoksi kuolee jo nyt kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain. Olen pohtinut, että kaupallanne voisi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaisessa taistelussa auttamalla suuntaamaan kuluttajia kohti kestävämpää ja samalla terveellisempää ruokavaliota.

Ruoantuotanto aiheuttaa erilaisten arvioiden perusteella noin 20 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, ja näistä suurin osa johtuu eläinperäisten tuotteiden tuotannosta. On kuitenkin maapinta-alojen käyttö ja muut ruoantuotannon vaikutukset huomioon ottaen esitetty jopa väitteitä, että lihansyönnin vaikutus ilmastonmuutokseen olisi niin merkittävä, että sen vähentäminen puoleen nykyisestä voisi ratkaista koko ilmastokriisin (tämä olisi toki myös kansanterveyden kannalta järkevää).

Ilmeisesti ruokakaupoissa kasvipohjaisten lihankorviketuotteiden katteet ovat todella korkeita verrattuna esim. liha- ja maitotuotteisiin, mikä varmasti osaltaan selittää ihmisten mielikuvaa siitä, että kasvissyönti on kallista. Tuntuu kurjalta, etteivät ihmiset voi tai halua kokeilla näitä tuotteita niiden hinnan vuoksi. Voisitteko laskea näiden tuotteiden katteita reilusti ja testata, saisiko se ihmiset ostamaan kyseisiä tuotteita enemmän? Jos ihmiset vaihtaisivat alhaisen katteen lihatuotteita kasvistuotteisiin, olisi kokeilu teille varmasti myös taloudellisesti kannattava. Kasvistuotteita olisi tärkeää myös mainostaa. Useimmiten mainoksissa ja alennuksissa nimittäin pyörivät lähinnä eläinperäiset tuotteet. Olisiko tällainen kokeilu teille mahdollista toteuttaa?

Jään innolla odottamaan vastaustanne!

Ystävällisin terveisin

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]

[Mahdollinen yhteystieto]

Hyvä [nimi],

yli miljoona hehtaaria kertaalleen ojitettua metsää on tulossa korjuuikään. 

Suomessa ojitettiin valtavat määrät soita metsätalouden käyttöön erityisesti 60- ja 70-luvuilla. Tuolloin ei vielä ymmärretty lainkaan, millainen vaikutus ojilla ja niiden kautta kulkeutuvilla humuksella, kiintoaineksella ja ravinteilla on kaikkiin hakkuupaikan alapuolisiin vesistöihin, jotka tummuvat, rehevöityvät, limoittuvat ja toimivat otollisena kasvuympäristönä myös sinileville. 

Nykyään tiedetään vaikutuksista paljon enemmän, ja toimien pitäisi muuttua tietoa vastaavasti. Metsätaloutta on mahdollista toteuttaa Suomessa kannattavasti siten, että samalla turvataan myös vesistöjen ja niiden ekosysteemien säilyminen yhtä lailla kalojen, lintujen kuin ihmistenkin iloksi. 

Lähivuosina tehdään ratkaisevia päätöksiä kansallisylpeytemme eli Suomen tuhansien vesistöjen kannalta. Nyt tarvitaan viisasta lainsäädännöllistä ohjausta, jotta ojitusten aiheuttama humus- ja ravinnepommi voidaan tällä kertaa estää:

• Kaikkien metsäojitushankkeiden tarveharkinta pakolliseksi

• Uudisojitusten kielto metsätalousmailla

Jokainen uusi ojitus kasvattaa vesistöihin kohdistuvaa rasitusta entisestään. Suomessa on jo laajoja ojitettuja alueita, eikä ongelmaa saa pahentaa lisäämällä uusia ojia.

• Kunnostusojitukset ja vastaavat maaperän kuivatustoimenpiteet luvanvaraisiksi

Kaikki kunnostusojitus ja vastaavat toimenpiteet, kuten vaikutuksiltaan samankaltainen ojitusmätästys, tulee tehdä ilmoitusvelvolliseksi ja/tai luvanvaraisiksi.

• Vesilain täsmennys siten, että metsätaloudellinen kunnostusojitus ei saa heikentää vesistöjen tilaa millään mitattavissa olevalla tavalla

Kunnostusojitus ei saa aiheuttaa esimerkiksi ravinnepitoisuuksien kasvua, vesien tummumista tai kiintoainekuorman lisääntymistä. Jos tällainen riski on olemassa, täytyy kunnostustöiden yhteydessä huolehtia riittävistä teknisistä menetelmistä vaikutusten ehkäisemiseksi. Mikäli tällaisia ei ole mahdollista toteuttaa, ei ojitushankkeelle tule myöntää lupaa. Näin toimitaan jo pistekuormituksen, kuten teollisuuden osalta.

Suomen on mahdollista olla edelläkävijä kestävässä metsätaloudessa, mutta se vaatii rohkeita poliittisia päätöksiä nyt. Vesistöjen säilyminen terveinä, monimuotoisina ja monenlaisen virkistys- ja ammattikäytön mahdollistavina on kansakuntamme yhteinen etu.

Pyydän teitä ottamaan nämä huolenaiheet vakavasti ja toimimaan kiireellisesti suomalaisten vesistöjen puolesta.

Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]

[Mahdollinen yhteystieto]

Hyvä [nimi], 

Lähestyn teitä huolella kotieläintuotantomme tuntemattomuudesta. Suomalaista kotieläintuotantoa pidetään usein erityisen eettisenä ja eläinten hyödyntäminen ruoaksi on syvän normatiivista yhteiskunnassamme. Eläintuotantoamme nykyisellään pohditaan vieläkin liian harvoin arvopohjaisena. Keskustelu pyörii ympäristö- ja terveysnäkökulmien ympärillä. En pyri kieltämään Suomen ilmasto-olosuhteita ja eläinten mahdollista roolia huoltovarmuuden turvaajana, mutta edellä mainitun toteuttamiseksi on vaihtoehtoja. Tuotantomme ei tarvitse olla teollista hyväksikäyttöä. 

Tällä hetkellä ruoantuotanto jää usein tuntemattomaksi kuluttajille. Tämä on erityisen ongelmallista eläintuotannon kohdalla, sillä lopullisen hinnan tuotannossa maksavat tuntevat yksilöt, joiden toimijuutta rajoitetaan. Esimerkiksi kaikki kuluttajat eivät tiedosta, että lehmän tulee olla jatkuvasti tiineenä laktatoidakseen tai että sikatuotannossa hyödynnetään porsitushäkkejä. 

Otan teihin yhteyttä, sillä toivon teidän tuovan tuotannon näkyväksi ja puuttuvan epäkohtiin. Ruokajärjestelmämme murros on oleellinen kestävän Suomen saavuttamiseksi. Mikäli murros ei ole oikeudenmukainen, se ei ole kestävä. 

Toimintaehdotuksiani ovat: 

1. Lisätään eläintuotteisiin tuotannossa hyödynnettävän eläinlajin kuva.

2. Kuluttajia pitää informoida todellisista tuotantotavoista saavutettaviin kanaviin. Hyvinvointipesuun on puututtava harhaanjohtavana markkinointina. 

3. Yritetään saada ravitsemussuosituksiin eläintuotannon eettiset näkökulmat, sillä ne ovat yhtä todellisia kuin ympäristö- ja terveysnäkökulmat. 

Kiitos ajastanne!

Ystävällisin terveisin ja toimintaa innolla odottaen,

[Oma nimi]

[Mahdollinen titteli]
[Mahdollinen yhteystieto]

Hyvä [nimi],

Tänä kesänä komealupiinit ovat jälleen olleet vahvasti esillä, sillä poikkeuksellisen runsaat kasvustot ovat aiheuttaneet sekä mediahuomiota että ennätysmäärän ilmoituksia Väylävirastolle.

Komealupiini uhkaa arvokasta suomalaista luontoa monin tavoin:

• Vie elintilaa alkuperäisiltä kasveilta: Lupiini sitoo typpeä maaperään, mikä heikentää niukkaravinteiseen maaperään sopeutuneiden niitty- ja ketokasvien selviytymistä, ja samalla lisää vesistöjen rehevöitymistä.

• Haittaa pölyttäjiä: Komealupiini houkuttelee pölyttäjiä, mutta ei tarjoa ravintoa eli mettä; sen siitepöly voi jopa haitata kimalaisia ja perhostoukkia – mikä puolestaan muodostaa riskin myös ruokaturvalle.

• Uhkaa perinneympäristöjen lajeja: Lupiini valtaa elintilaa uhanalaisilta niittykasveilta, kuten hirvenkellolta, horkkakatkerolta ja saunionoidanlukolta. 90 % perinneympäristöistä on hävinnyt 1960-luvun jälkeen.

Komealupiini on levinnyt hallitsemattomasti koko maahan, ja sen poistamisen luonnosta on arvioitu olevan käytännössä mahdotonta - ilman kiireellisiä toimia. Viivästyneet toimet lisäävät kustannuksia ja vaikeuttavat sen levinneisyyden hallintaa.

Pyydän, että asemassasi tekisit voitavasi, jotta lisäresursseja ohjattaisiin toimijoille ja ryhdyttäisi nopeasti lisätoimiin mm.:

• Lisärahoitus toimijoille mahdollistaa torjuntatyön laajan ja pitkäjänteisen toteuttamisen

• Ennaltaehkäisevät niitto- ja kaivuutyöt

• Vapaaehtoisten tukeminen ja yhteistyömallien kehittäminen

• Leviämisen seuranta ja koordinoitu valvonta

Suomen vieraslajilaki ja EU:n biodiversiteettistrategia velvoittavat estämään haitallisten vieraslajien leviämisen ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. Komealupiini on yksi merkittävimmistä punaisen listan lajeja uhkaavista vieraslajikasveista.

Kuten Crowdsorsa -palvelun suosio osoittaa, kansalaiset ovat valmiita osallistumaan talkoisiin, mutta päättäjien tuki resurssien ja koordinoinnin muodossa on ratkaisevaa.

Nopeilla ja koordinoiduilla toimilla voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja estää haitallisen leviämisen laajemmalla alueella. Haluammehan taata, että myös tulevat sukupolvet pääsevät kokemaan Suomen luonnon ainutlaatuisuuden ja ne upeat lajit, joita mekin lapsena ihmettelimme?

Kiitos ajastanne ja huomiostanne.

Ystävällisin terveisin,

[Oma nimi]

[Mahdollinen yhteystieto]